Näin Suomen valtionvelka on muuttunut eri hallitusten aikana

Käyrän tarina tiivistyy viiteen vaiheeseen. Kolme niistä on kriisejä, yksi on toistaiseksi ainoa pitkä lasku, ja viides on käynnissä parhaillaan.

1Lama · 1990–1994

Neljässä vuodessa viisinkertaiseksi. Vuoden 1990 lopussa valtionvelkaa oli 9,6 mrd. €, neljä vuotta myöhemmin 51,7 mrd. €. Pelkästään vuonna 1992 velka lähes kaksinkertaistui. Nousu osui Holkerin ja Ahon hallitusten taitteeseen, eikä mikään myöhempi käänne ole ollut suhteessa yhtä jyrkkä.

Laman juuret olivat 1980-luvun lopun ylikuumentuneessa taloudessa. Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen oli paisuttanut luotonannon kuplaksi, joka puhkesi, kun korot nousivat ja idänkauppa romahti. Konkurssit ja joukkotyöttömyys söivät verotulot ja kasvattivat menoja, ja kriisiin ajautuneiden pankkien pelastaminen maksoi valtiolle miljardeja. Velkaa paisutti vielä markan heikkeneminen: suuri osa valtion lainoista oli otettu ulkomaanvaluutassa, joten devalvaatio ja markan kellutus nostivat velan arvoa markoissa.

2Ainoa pitkä lasku · 1998–2008

Sitten velkaa alettiin maksaa pois. Velka oli suurimmillaan 69,8 mrd. € vuoden 1998 lopussa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana sitä lyhennettiin lähes joka vuosi, ja vuoden 2008 lopussa jäljellä oli 54,4 mrd. €. Lama oli kasvattanut velkaa neljässä vuodessa yli 42 miljardilla eurolla. Kymmenen vuoden lyhentäminen kattoi siitä reilun kolmanneksen.

Käänteen takana oli poikkeuksellisen vahva talous. Vienti veti, Nokian ympärille kasvanut elektroniikkateollisuus loi Suomelle uuden tukijalan, ja työllisyys parani vuosi vuodelta. Lipposen hallitukset pitivät samaan aikaan kiinni tiukoista menokehyksistä, ja valtiontalous kääntyi ylijäämäiseksi. Velkaa lyhennettiin myös valtion omaisuuden myynnillä, muun muassa Soneran osakkeilla. Sama linja jatkui Vanhasen hallitusten kaudella.

3Finanssikriisi · 2008–2019

Lasku päättyi äkisti. Globaali finanssikriisi käänsi käyrän uudelleen nousuun, ja jo vuonna 2010 velka ohitti lamavuosien jälkeisen huipun. Vuoden 2019 lopussa velkaa oli 106,4 mrd. €. Jaksolle mahtuivat Vanhasen toinen, Kiviniemen, Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallitukset, ja velka kasvoi jokaisella vaalikaudella, vaikka vauhti vaihteli.

Vuonna 2009 vienti romahti ja bruttokansantuote supistui enemmän kuin minään yksittäisenä lamavuonna. Toipuminen jäi 1990-lukua laihemmaksi, sillä samaan aikaan Nokian matkapuhelinliiketoiminta hiipui ja paperiteollisuus supistui. Perään iski euroalueen velkakriisi. Suomi eli hitaan kasvun vuosikymmentä, jossa verotulot eivät riittäneet ikääntyvän väestön kasvattamiin menoihin, eivätkä Kataisen ja Sipilän hallitusten leikkauksetkaan kääntäneet velkaa laskuun.

4Pandemia · 2020–2022

Suurin yhden vuoden nousu euroissa. Vuonna 2020 valtionvelka kasvoi 18,4 mrd. €, enemmän kuin minään muuna yksittäisenä vuonna. Suhteessa velan kokoon 1990-luvun alun nousut olivat silti jyrkempiä. Vuoden 2022 lopussa velkaa oli 143 mrd. €.

Marinin hallitus oli ehtinyt aloittaa juuri ennen pandemiaa. Kun yhteiskunta suljettiin, valtio maksoi yrityksille kustannustukia, rahoitti testauksen ja rokotukset ja paikkasi lomautusten ja työttömyyden jättämiä aukkoja. Elvytys oli myös tietoinen valinta, sillä lainaraha oli nollakorkojen vuoksi lähes ilmaista. Vuonna 2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi perään energiakriisin, nopean inflaation ja uudet puolustusmenot.

5Nykyinen hallitus · 2023–

Nousu jatkuu ilman uutta kriisiä. Orpon hallitus aloitti kesäkuussa 2023. Saman vuoden lopussa velkaa oli 156,2 mrd. € ja vuoden 2025 lopussa 178,1 mrd. €. Vuoden 2026 arvio on 188,9 mrd. €, ja se voi vielä muuttua.

Uusimmalle nousulle ei ole yhtä selittäjää. Talous on kasvanut hitaasti, ja verotulot ovat jääneet ennakoitua pienemmiksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus siirtyi hyvinvointialueiden myötä valtion vastuulle vuonna 2023, ja korkojen nousu on moninkertaistanut vanhan velan hoitokulut nollakorkovuosiin verrattuna. Hallitus on päättänyt mittavista sopeutustoimista, mutta ne eivät ole riittäneet pysäyttämään velan kasvua.

Voiko kaaviosta sitten lukea hallitusten tulostaulun? Vain varauksella. Hallituksen päätökset vaikuttavat velkaan, mutta niin vaikuttavat myös talouskasvu, työttömyys, korot ja kriisit. Osa menoista ja tuloista perustuu edellisen hallituksen päätöksiin, ja velka mitataan tässä vuoden lopussa, vaikka hallitukset vaihtuvat kesken vuotta.

Reilumpi luenta on tämä: käyrän suuret käänteet osuvat kriiseihin, eivät vaalikausiin. Hallitusten väliset erot näkyvät siinä, miten jyrkkänä nousu jatkuu kriisien jälkeen. Vaalikausittaiset muutokset on koottu alla olevaan taulukkoon.